Edunvalvonnan tavoitteet
Sahateollisuudessa on kyse ankarasta kansainvälisestä kilpailusta: siitä, missä päin maailmaa puutuotteet voidaan kannattavasti ja kilpailukykyisesti valmistaa. Puutuotteita viedään Suomesta yli 70 maahan. Suomelle tärkeitä markkinoita ovat EU-alue, Japani, Kiina, Egypti ja Iso-Britannia. Viennin osuus tuotannosta on n. 70 % ja viennin arvo on vuosittain noin 2–3 miljardia euroa.
Sahateollisuuden yritykset ovat tehneet ja tekevät kilpailukykyään vahvistavia investointeja. Yritykset ovat sitoutuneita toimimaan Suomessa tulevatkin vuosikymmenet, mutta toimintaympäristön on säilyttävä kunnossa.
Sahateollisuus ry:n edunvalvontatavoitteet tähtäävät siihen, että Suomi on kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö. Sääntelyn ei saa aiheuttaa muutoksia, jotka heikentävät sahateollisuuden kilpailukykyä, ja siten kestävän kasvun ja vihreän siirtymän mahdollisuuksia.
Puun saatavuus on toimintaympäristön tärkein asia
Puun saatavuus tulee huomioida päätöksenteossa ja päätöksien vaikutusten arvioinnissa. Mikäli saatavuus heikkenee sääntelyn vuoksi, heikkenee myös sahateollisuuden kilpailukyky.
Puun hankinta on yksittäinen merkittävin kustannuserä sahateollisuuden yrityksille, jopa 75 % kustannuksista. Mikäli puun saatavuus heikkenee, niin se nostaa kustannuksia.
Metsähallituksen metsät ovat tärkeitä monille sahateollisuudelle yrityksille ja niissä hakkuumäärien tulee säilyä vähintään nykytasolla tai kasvaa maltillisesti.
Luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa ensisijaista on pyrkiä yhdistämään metsien talouskäyttö, puun tuotanto ja luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen. Metsäluonnon suojelua yksityismailla tulee toteuttaa vapaaehtoisen suojelun keinoin.
Ilmastopolitiikka ei saa johtaa hakkuurajoituksiin. Puutuotteille on globaali kysyntä ja siten hakkuurajoitukset Suomessa johtaisivat hakkuuvuotoon esimerkiksi Ruotsiin ja Venäjälle.
Metsien kasvuun on panostettava johdonmukaisesti. Esimerkiksi metsälannoituksen edistäminen ja jalostetun metsänviljelyaineiston käytöllä vahvistetaan tehokkaasti metsien kasvua. Metsien kasvu on hyvä asia sekä teollisuuden että ilmaston kannalta.
Puun energiakäyttöön ei tule tehdä poliittisin perustein heikennyksiä
Käytännössä lähes jokaisella teollisen mittakaavan sahalaitoksella on lämpölaitos tuotteiden kuivaamista varten sekä joillakin on yhdistetty kaukolämpöverkko kunnallisen toimijan kanssa.
Puun energiakäyttö on keskeinen osa sahateollisuuden yritysten liiketoimintamallia. Tukista tulee 50 % sahatavaraa, 30 % haketta, 10 % purua ja 10 % kuorta. Purun ja kuoren osalta energiakäyttö on tärkein teollisen mittakaavan loppukäyttökohde. Kaikille sivujakeille on löydyttävä loppukäyttökohde.
Jos puun energiakäyttöön tulisi vero tai sen asemaa heikennettäisiin sääntelyllä, olisi se suora heikennys kilpailukykyyn, sillä suomalaisen sahateollisuuden kilpailijamaissa ei tällaista veroa ole käytössä.
Sahauksen sivuvirtojen uusille käyttökohteille suotuisaa sääntelyä
Sahateollisuuden piirissä on tutkittu useiden kymmenien hankkeiden kautta uusia mahdollisia sivuvirtojen loppukäyttökohteita. Erityisesti hankkeet ovat kohdistuneet sahanpurulle. Toistaiseksi merkittäviä kaupallisia läpimurtoja ei ole tullut.
Suurin potentiaali uusissa käyttökohteissa on tämänhetkisen tiedon mukaan liikennepolttoaineissa.
Puupohjaisten liikennepolttoainehankkeiden mahdollistamiseksi tarvittaisiin lisää niin kansallisia kuin myös EU-tason instrumentteja. Lisäksi EU-tasolla sääntelyn tulisi tukea ja mahdollistaa entistä paremmin puupohjaisten liikennepolttoaineiden kehittämisen.
Logistiikan kustannusnousu estettävä ja tieverkkoon panostettava
Tukit sahalle ja valmiit puutuotteet vientisatamiin kulkevat pääosin raskaan liikenteen avulla. Lisäksi vientiä on niin Eurooppaan, Afrikkaan, Lähi-Itään kuin Aasiaan ja siten merkittäviä kustannuksia syntyy myös meriliikenteen kautta. Logistiikan kustannukset ovatkin yksi keskeisistä kustannuskilpailukyvyn osa-alueista sahateollisuuden yrityksille.
Kaikessa sääntelyssä tulee huomioida uusien päätösten vaikutukset sahateollisuuden kansainväliselle kustannuskilpailukyvylle. Suomalaisen teollisuuden kustannukset eivät saa nousta suhteessa kilpailijamaihin kuten Ruotsiin.
Suomessa pitää panostaa alemman tieverkoston kuntoon ja kääntää huonokuntoisten teiden osuus merkittävään laskuun. Sahateollisuus tarvitsee hyvää maakunnallisesti tieverkostoa.
Suomesta puurakentamisen mallimaa
Puun käyttö rakentamisessa on vähentynyt merkittävästi 20 vuoden aikana. Vuonna 2005 käytettiin vielä yli viisi miljoonaa kuutiota sahatavaraa rakentamiseen, kun viime vuosina on pudottu kahden miljoonan kuution tasolle.
Valtion tasolla puurakentamista tulisi edistää mm. uudistamalla sääntelyä puurakentamiseen kannustavaksi, vahvistamalla puurakentamisen koulutusresursseja ja ohjaamalla puurakentamiseen lisää kannustimia.
Kuntakenttä on tärkeässä roolissa puurakentamisen osalta. Kuntien keskeiset työvälineet puurakentamisen puolesta ovat: 1. aseta kunnianhimoiset hiilijalanjälkirajat, 2. kirjaa puu osaksi kuntastrategiaa, 3. kannusta tontinluovutuksessa ilmastotekoihin, 4. tarjoa kaavoituksessa mahdollisuuksia puulle ja 5. hyödynnä hankinnat ja markkinavuoropuhelu.
Puurakentaminen on vahva ilmastoteko. Kun rakennamme lisää puusta, luomme lisää teknisiä hiilinieluja ja kasvatamme hiilivarastoja. Paikallisella tasolla puurakentaminen vahvistaa myös kunnan veto- ja pitovoimaa.
Haluatko kuulla lisää tavoitteistamme? Sahateollisuus ry:n toimiston väki vastaa mieluusti lisäkysymyksiin.
Sahateollisuus ry
Osoite
Säästöpankinranta 4 C 24
00530 Helsinki, Finland