SAHATEOLLISUUS: ENNALLISTAMISSUUNNITELMAN LAUSUNTOAIKA PÄÄTTYY – ESILLÄ HÄVITTÄJÄHANKINTOJA SUUREMMAT RAHAT

Sahateollisuus ry:n mukaan suunnitelma jättää auki isot metsäkysymykset, hehtaarit, rahoituksen sekä vaikutusarviot. Lausunnoilla ollut suunnitelma luo koko metsäsektorin päälle valtavan epävarmuuden. Lausuntoaika päättyy huomenna 27. elokuuta.

Sahateollisuus ry pitää luonnon monimuotoisuuden vahvistamista tärkeänä tavoitteena. Ennallistaminen ja aktiivinen metsätalous voidaan sovittaa yhteen, kun toimet kohdennetaan vaikuttavasti ja ne perustuvat tutkittuun tietoon, vapaaehtoisuuteen ja kannustimiin. Nyt lausunnolla oleva kansallisen ennallistamissuunnitelman luonnos jättää kuitenkin lukuisia ratkaisevia kysymyksiä avoimiksi. Esimerkiksi metsäluontotyyppien keskeiset rajaukset jäävät auki. Metsien määrittely on keskeinen asia, koska sen pohjalta tiedetään, kuinka paljon hehtaareja on ennallistamisen piirissä.

Hallitus on linjannut maaliskuussa 2025 reunaehdoista, joita ei olekaan huomioitu valmistelussa. Reunaehtojen mukaan suunnitelmassa tulee sovittaa yhteen ennallistamistavoitteet ja yritysten kilpailukyky. Valmistelussa tulee huomioida myös suorat ja välilliset kustannukset, huoltovarmuus ja omavaraisuus sekä arvioida vaikutukset kansantalouteen, aluetalouteen ja maaseutuun. Suunnitelman on lisäksi oltava toteuttamiskelpoinen käytettävissä olevilla resursseilla ja julkinen rahoitus on sopeutettava eduskunnan päättämään valtion budjettiin.

– Keskeisten metsäluontotyyppien määritelmät ovat auki ja siten ennallistamisen piirissä oleva hehtaarimäärä on valtava kysymysmerkki. Lisäksi heikentämättömyysvelvoitteesta ei ole linjausta. Puun saatavuus ja vapaaehtoiset luonnonhoitotoimet eivät saa vaarantua. Jos puun jalostamisen kilpailukykyä heikennetään Suomessa, tehdään töitä esimerkiksi Ruotsin ja Venäjän yritysten puolesta, Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto kommentoi.

Suunnitelmaluonnoksessa ennallistamistoimien kokonaiskustannuksiksi vuosina 2026–2050 arvioidaan noin 1,2 miljardia euroa vuodessa eli yhteensä noin 30 miljardia euroa. Kyse on alustavasta arviosta, mutta se tuo esiin kustannusten mittakaavan. Jo vuosina 2026–2031 valtiontalouden lisärahoitustarve olisi keskimäärin noin 400 miljoonaa euroa vuodessa.

– Suomen hävittäjähankinnat olivat noin 10 miljardia euroa ja ennallistamisen kustannukset olisivat 30 miljardia euroa. Julkisen talouden rahoitusvaje kohoaa ennallistamisessa nopeasti miljardiluokkaan. Julkinen talous on kriisissä ja vapaamatkustajille ei ole paikkoja tarjolla velkalaivan tervehdyttämisurakkaan. Ei edes ennallistamisen kautta. Suunnitelmasta on tehtävä toteuttamiskelpoinen julkisen talouden puitteissa, Sahateollisuus ry:n Aalto jatkaa.

Luonnoksessa nostetaan esiin useiden lakien tarkastelutarvetta. Lisäksi metsien osalta käydään jatkokeskusteluja Euroopan komission kanssa. Luonnonvarakeskuksen ennallistamisskenaarioissa hakkuumahdollisuudet vähenevät toimenpiteiden laajuudesta riippuen 2 –15 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

– Suomeen voimakkaasti investoineet sahayritykset joutuvat tämän suunnitelman perusteella toimimaan sumussa. Esimerkiksi 15 miljoonan kuution hakkuumäärän lasku vastaisi noin 1 –2 sellutehtaan ja 15 teollisen mittakaavan sahan vuotuista puunkäyttömäärää. Mikäli pinta-aloja ei tiedetä ja metsien käyttöön liittyviä mahdollisia rajoituksia ei tunneta, ei myöskään voida uskottavasti arvioida vaikutuksia kilpailukykyyn ja aluetalouteen, Sahateollisuus ry:n Aalto toteaa.

Suomen kannattaa valita keinot, joilla saadaan mahdollisimman suuri luontohyöty mahdollisimman pienillä haitallisilla vaikutuksilla puun saatavuuteen, kilpailukykyyn ja kansantalouteen. Ennallistamissuunnitelmasta ei pidä muodostaa uutta suojeluohjelmaa, vaan aktiivinen luonnonhoito ja metsätalouden kanssa yhteensopivat ratkaisut on pidettävä vahvasti mukana.

Tino Aalto
toimitusjohtaja
Sahateollisuus ry