Viite: Työ- ja elinkeinoministeriön lausuntopyyntö asiasta VN/1046/2025
SAHATEOLLISUUDEN LAUSUNTO KANSALLISEN ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIAN LUONNOKSESTA
Pyydettynä lausuntona Sahateollisuus ry toteaa seuraavaa:
1. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja nielujen kasvattaminen (strategian luku 2.2)
Sahateollisuus ry kiinnittää huomiota siihen, että lausunnoilla olevan strategian mukaan Suomen hiilineutraaliustavoite on täysin mahdotonta saavuttaa. Tämä tarkoittaa sitä, että ilmastolaki tulisi avata ja päivittää vastaamaan uusinta tutkimustietoa. Lisäksi ilmastolakiin tulisi tehdä täsmennys, että metsien käyttöä ei saa rajoittaa ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Ilmastopaneeli on tuonut toistuvasti hakkuurajoitusten ja siten käytännössä monilta osin puuta jalostavan teollisuuden alas ajamisen olevan ainoa keino saavuttaa kansallinen ilmastotavoite. Tämä ei olisi näkökulmastamme kannatettavaa
Sahateollisuus ry kiinnittää huomiota siihen, että puurakentamista ei ole tunnistettu ollenkaan koko strategiassa, vaikka se olisi olemassa oleva tekninen hiilinielu ja hiilivarasto. Valtioneuvoston tulisi sitoutua siihen, että sääntelyn kautta edistetään puun käyttöä rakentamisessa ja sitä myöten ilmastoystävällistä rakentamista.
Sahateollisuus ry pitää hyvänä sitä, että rahoitusta ohjataan kasvihuonekaasuinventaarion menetelmäkehitykseen sekä seurantajärjestelmän rakentamiseen, jotta päästöjen ja nielujen arviointi perustuu ajantasaiseen ja luotettavaan tietoon. Erityisesti hiilinielujen ja hiilivarastojen laskennan kehittäminen on keskeistä ilmastotoimien vaikuttavuuden arvioinnissa. Lisäksi pidämme tärkeinä suunnitelmassa nostettuja toimenpiteitä, joilla voidaan tehokkaasti alentaa turvemaiden päästöjä.
Sahateollisuus ry:n näkökulmasta metsien kasvun ja hiilensidonnan toimenpidepaketin toimista erityisesti metsälannoituksen edistäminen sekä jalostuskelpoisen metsäviljelyaineiston käyttö ovat kannatettavia toimenpiteitä. Kuitenkin kiertoajan pidentämiseen sekä kasvatustiheyden nostoon liittyy tiettyjä epävarmuuksia.
Kasvatustiheyden nostamisen edellytyksenä on, että metsänhoitotoimet on toteutettu suositusten mukaisesti. Ongelmatilanteita voi syntyä esimerkiksi ensiharvennuksissa, joita edeltävät taimikonhoidot on laiminlyöty. Kiertoaikojen pidentämisen osalta suunnitelmassa osuvasti todetaan riski kirjanpainajille sekä juurikäävälle. Tuhojen välttämisen kannalta kiertoaikojen pidentymisen tulisi kohdistua erityisesti juuri uudistamiskypsyyden saavuttaneisiin, terveisiin ja hyvässä kasvussa oleviin metsiin.
On myös tärkeää huomioida, että kiertoaikojen pidentämiseen liittyvät arviot vaikutuksista hakkuumahdollisuuksiin liittyvät ainespuukertymään. Ainespuukertymä voi pysyä vakaana, vaikka uudistushakkuiden määrää rajoitettaisiin, mutta arvion perustana on hakkuiden siirtyminen uudistuksilta kasvatushakkuisiin. Tässä arviossa ei huomioida ainespuun tukki- ja kuitupuusuhteiden muutosta. Sahateollisuus ei jalosta kuitupuuta, minkä vuoksi kiertoaikoihin liittyvät rajoitteet kohdistuisivat erityisen haitallisesti sahateollisuuteen.
2. Uusiutuvan energian edistäminen (strategian luku 2.3)
Sahateollisuus ry korostaa, että puun energiakäyttö on tärkeä osa Suomen energiajärjestelmää ja sitä ei tule rajoittaa poliittisin päätöksin esimerkiksi verotuksen kautta. Tämä toimintaympäristön ennustettavuuteen liittyvä pääperiaate olisi syytä kirjata myös osaksi energia- ja ilmastostrategiaa.
Sahateollisuus ry kiinnittää huomiota jakeluvelvoitteen nostamisessa siihen, että se nostaa merkittävästi teollisuuden kustannuksia, jos korotuksia tehdään. Kilpailukyvyn kannalta se olisi siten heikentävä päätös ja tämä merkittävästi kannattavuutta heikentävä päätös tulisi tunnistaa strategiassa.
Sahateollisuus ry pitää jakeluvelvoitteen joustomekanismeja yleisellä tasolla hyvänä ratkaisuna. Ne tarjoavat Suomelle kustannustehokkaan keinon täyttää jakeluvelvoitteen vaatimukset ja voivat samalla lieventää jakeluvelvoitteen vaikutusta polttoaineen hintaan. On kuitenkin tärkeää, että toimet kohdistuvat jakeluvelvoitteen alkuperäiseen tavoitteeseen, eli fossiilisten polttoaineiden käytön ja niistä aiheutuvien päästöjen vähentämiseen. Joustomekanismeihin soveltuvia toimia ovat esimerkiksi työkoneiden sähköistäminen ja öljylämmityksestä luopuminen. Sen sijaan maankäyttösektorin hiilinieluja ei tule käyttää kompensoimaan fossiilisten polttoaineiden käyttöä.
Sahateollisuus ry haluaa myös nostaa uusiutuvan energian edistämisen osalta, että tuuli- ja aurinkovoiman tuotannon nousun ei saa lisätä Suomessa metsäkatoa tosiasiallisesti.
3. Energiaturvallisuus (strategian luku 2.6)
Energiaturvallisuus on erityisesti tässä maailmantilanteessa nostanut tärkeyttään. Sahateollisuus ry haluaa muistuttaa, että suomalaiset sahat ovat monissa kunnissa tärkeä kaukolämmön lähde. Sahojen elinvoimaisuuden ja toimintaedellytysten varmistaminen on näin osa energiaturvallisuutta. Tämän vuoksi puun energiakäytön verottomuus tulisi myös kirjata energia- ja ilmastostrategiaan, jotta asia ei aiheuta epävarmuutta yrityksissä.
4. Ydinenergian käyttö (strategian luku 2.7)
Sahateollisuus ry näkee vakaata perusvoimaa tuottavan ydinenergian edistämisen tärkeänä. Sahojen, kuten myös muun teollisuuden sähköntarve tulee sähköistämisen myötä tulevaisuudessa kasvamaan. Vakaan toimintaympäristön varmistamiseksi Suomen on tärkeä huolehtia tasaisesta energiantuotannosta, jotta myös tulevaisuudessa tehtaiden pyörittäminen on mahdollista muinakin ajankohtina kuin tuulisina/aurinkoisina päivinä.
5. Energiamarkkinoiden kehittäminen (strategian luku 2.8)
Lämpömarkkinoiden kehittämisen osalta yhdymme Bioenergia ry:n kantaan siinä, että emme kannata tavoitetta polttoon perustuvan tuotannon osuuden laskua nykyisestä. Sahateollisuuden yritykset tuottavat miljoonia kuutioita purua ja kuorta, ja niiden suurin käyttökohde on nyt ja tulevaisuudessa energiakäyttö. Pitkällä tähtäimellä purulle voidaan löytää uusia käyttökohteita esimerkiksi liikennepolttoaineiden puolella, mutta tämä tapahtunee 2030-luvulla aikaisintaan merkittävässä mittakaavassa.
6. Verotus (strategian luku 2.10)
Sahateollisuus ry:n mielestä energia- ja ilmastostrategiaan tulee lisätä, että bioveroa ei tulla Suomessa asettamaan. Kyseinen vero olisi huomattava negatiivinen isku sahateollisuuden kannattavuudelle ja kilpailukyvylle, koska vastaavaa veroa ei ole missään muussa maassa käytössä. On myös tärkeää, että ammattidiesel ja ETS2 kompensaatio maa- ja metsätalouden työkoneille saadaan käyttöön ennen uuden päästökaupan hinnoittelun alkamista.
7. EU-vaikuttaminen (strategian luku 2.12.)
Sahateollisuus ry:n mielestä energia- ja ilmastostrategiaan tulee kirjata seuraavat EU-vaikuttamiskannat ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi: 1. EU:n ilmastopolitiikalla ei saa olla vaikutusta rajoittavasti metsien käyttöön, 2. Suomi vaatii, että EU:n ilmastopolitiikka ei saa johtaa hakkuuvuotoon eli teollisen tuotannon siirtymiseen Euroopan ulkopuolelle, ja 3. Puun energiakäyttöä ei saa rajoittaa EU-politiikalla.
8. Kysymys politiikkatoimien vaikutusarvioista
Politiikkatoimien vaikutusarviointeja ei ole käytännössä tehty yritysten kilpailukyvyn osalta, joten tästä ei ole laajemmin kommentoitavaa. Taustaskenaarioissa valittu ajatus siitä, että vuodesta toiseen aina vuoteen 2055 asti tuotantomäärä olisi 13 450 000 kuutiota sahatavaraa on erikoinen.
Helsingissä 22.8.2025,
Tino Aalto
Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja