Sahateollisuus ry kiinnittää erityisesti huomiota seuraaviin kokonaisuuksiin Suomen kannassa.
Ilmastotavoitteet eivät saa rajoittaa metsien käyttöä
Tämänhetkisen tiedon valossa Suomi ei tule saavuttamaan EU-ilmastotavoitteitaan. Käytännössä useilla merkittävillä EU-mailla tulee olemaan vaikeuksia ilmastotavoitteiden kanssa, koska maankäyttösektorilla ei saavuteta EU-tason tavoitteita. Suomen tulisi kirjata kantaansa, että Euroopan Unionin tasolla ilmastotavoitteet eivät saa johtaa metsien käytön rajoittamiseen. Mikäli ilmastotavoitteet heikentäisivät hakkuumahdollisuuksia EU-alueella, tapahtuisi hakkuuvuotoa esimerkiksi Venäjälle, Pohjois-Amerikkaan sekä Aasiaan kuten professori Maarit Kallion tutkimus (12/2024) osoittaa.
Esitys: Suomen lähtökohtana on kestävä kasvu, jossa EU-tason ilmastotavoitteet eivät aseta rajoituksia metsien käytölle hakkuurajoituksin.
Sahateollisuus on biotalouden moottori ja siten puurakentamista on edistettävä
Sahateollisuus muodostaa jokaisessa Euroopan metsäisessä maassa metsätalouden sydämen ja siten biotaloudelta putoaa pohja pois, mikäli sahateollisuudella ei ole kilpailukykyä. Sahateollisuuden päätuote on erilaiset puutuotteet, joita käytetään rakentamisessa. EU on edistänyt tähän mennessä heikosti sääntelyn ja kannustimien avulla puurakentamista, joka tarjoaa konkreettisia mahdollisuuksia vihreän siirtymän edistämiseen ja on merkittävä työkalu rakentamisen aiheuttamien päästöjen vähentämisessä sekä teknisten nielujen tuottamisessa. Jatkossa EU-tasolla tulee sisällyttää puurakentamisen edistäminen osaksi biotalous-, teollisuus- ja ilmastopolitiikkaa.
Esitys: Suomen mielestä EU:n tulee ponnistella aiempaa enemmän puurakentamisen edistämiseksi ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.
Sivuvirtojen innovaatiopotentiaali on sivuvirroissa
Sahateollisuuden prosesseissa syntyy miljoonia kuutioita sahauksen sivuvirtoja eli käytännössä haketta, purua ja kuorta. Erityisesti purulle on etsitty uusia kaupallisia käyttökohteita, mutta monilta osin tuloksetta. Merkittävimmän potentiaalin purun korkeamman jalostusarvon käyttökohteille muodostaa liikennepolttoaineet, kuten lentoliikenteen polttoaineet. Tällä hetkellä EU-sääntely ei kuitenkaan täysimääräisesti hyödynnä tätä potentiaalia, koska sääntely ei kannusta riittävästi hyödyntämään puupohjaisia polttoaineita kaupallisessa mittakaavassa. Lisäksi pitäisi olla tarjolla enemmän kannustimia esimerkiksi demonstraatiolaitoksille.
Esitys: Suomi nostaa esiin, että teollisuuden sivuvirtojen uusien liiketoimintamahdollisuuksien vuoksi EU-tason sääntelyä tulee päivittää niin, että se parantaa puupohjaisten polttoaineiden kilpailukykyä.
Valmistava teollisuus tarvitsee kustannuskilpailukykyä
Valmistava teollisuus, kuten sahateollisuus, tarvitsee kustannuskilpailukykyä. Viimeisten vuosien aikana EU-tason sääntely on kuitenkin heikentänyt eurooppalaisen teollisuuden kustannuskilpailukykyä suhteessa Euroopan ulkopuolisiin maihin. Eurooppalaisen teollisuuden kustannuskilpailukyky heikkenee entisestään, kun päästökaupat laajenevat tie- ja meriliikenteeseen. Jatkossa EU:n tulee pitäytyä heikentämässä valmistavan teollisuuden kustannuskilpailukykyä.
Esitys: Suomi katsoo, että EU-sääntely ei saa heikentää valmistavan teollisuuden, kuten sahateollisuuden, kustannuskilpailukykyä.
Metsät kriittisenä raaka-aineena
Suomen tulisi nostaa esiin se, että myös metsät tarjoavat monelle maalle tärkeää raaka-ainetta moniin eri käyttötarkoituksiin. Jos Euroopan unionissa ei olisi toimivaa metsätaloutta, vastaavat tuotteet tuotaisiin Euroopan ulkopuolelta. Lisäksi elinvoimainen metsätalous on tärkeä osa energian tuotannon kokonaisuutta, huoltovarmuutta sekä koko maanosan omavaraisuutta.
Esitys: Suomi katsoo, että metsät tulee nostaa voimakkaammin esiin EU-tasolla kriittisenä raaka-aineen lähteenä.
Yritysten hallinnollisen taakan keventäminen
Sahateollisuuden yrityksille on tyypillistä, että suuren mittakaavan teollinen tuotanto johtaa EU:n suurille yrityksille määrittelemien liikevaihto- ja taserajojen ylittämiseen. Korkean volyymin tuotantoa pyöritetään kuitenkin tyypillisesti pienellä hallinnollisen henkilöstön määrällä. EU lainsäädännöstä sahojen arkeen jalkautuvat raportointivelvoitteet esimerkiksi metsäkatoasetuksen ja yritysvastuuraportoinnin myötä ovat työläitä ja kalliita toteuttaa. Sahateollisuus ry kannattaa pyrkimyksiä yritysten hallinnollisen taakan vähentämiseksi sekä toimintaympäristön ennakoitavuuden parantamiseksi. EU:ssa valmisteltavan lainsäädännön kattavat vaikutustenarvioinnit ovat välttämättömiä kokonaisvaikutusten arvioimiseksi.
Helsingissä 27.3.2025
Sahateollisuus ry