VANHOJEN METSIEN KRITEERIT SUOMESSA VN/7491/2024
Sahateollisuus ry kiittää mahdollisuudesta lausua vanhoja metsiä koskevista kriteereistä.
EU:n biodiversiteettistrategian mukaisesti tavoitteena on, että jäljellä olevat vanhat ja luonnontilaiset metsät suojellaan kussakin jäsenvaltiossa. Sahateollisuus ry pitää tavoitetta tärkeänä.
Sahateollisuus katsoo, että tiukasti määritetyt kriteerit ovat perustellut ja että niissä toteutuu komission asettamat tavoitteet vanhojen metsien määrittelylle. Kansallisten kriteerien määrittelyn tieteelliseksi pohjaksi laadittu Suomen Ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen raportti antaa suuntaviivat kriteerien laatimiselle. Nyt lausunnoilla olevat kriteerit noudattavat edellä mainitun raportin määrittelyjä.
Käytännön toimijoiden näkökulmasta on oleellista, että vanhojen metsien määrittäminen on yksiselitteistä, eikä jätä tilaa tulkinnanvaraisuudelle. Nyt laaditut kriteerit ovat melko selkeät ja vastaavat edellä mainittuja käytännön tarpeita. Kriteerit myös huomioivat eri kasvillisuusvyöhykkeiden olosuhteet.
Luonnontilaisten metsien määritelmä perustuu FAO:n määritelmään. Määritelmä on liian ylätasoinen, jotta sitä voitaisiin selkeästi tulkita käytännössä. Luonnontilaisten metsien tarkempi määrittäminen on toteutettava ripeästi, jotta metsäkatoasetuksen toimeenpanossa päästään etenemään aikataulussa.
Sahateollisuus katsoo, että aktiivisessa metsätalouskäytössä olevien metsien rajaaminen vanhojen metsien määritelmän ulkopuolelle on erittäin tärkeää. Aktiivisen metsätalouskäytön määritelmä jää kuitenkin osittain epämääräiseksi. Sahateollisuus katsoo, että tulkintaristiriitojen välttämiseksi kirjausta olisi syytä täsmentää ja määrittää käsittelyhistorialle selkeä aikaraja. Aikarajan osalta on tärkeää ottaa huomioon intensiivisen metsätalouden ajanjakso.
Sahateollisuus katsoo, että on tärkeää asettaa vanhoille metsille sellaiset kynnysarvot, jotka rajaavat suojelun piiriin nimenomaan EU:n biodiversiteettistrategian tarkoittamat vanhat metsät, eikä vanhoja talousmetsiä. Kriteerit eivät saa johtaa tilanteeseen, jossa talouskäytössä olevien metsien kiertoajan pidennys, vanhojen ja luonnontilaisten metsien piirteitä metsiin tuottavat luontoa vahvistavat toimet tai määräaikainen vapaaehtoinen suojelu aiheuttavat kyseisen metsän siirtymisen jatkossa automaattisesti talouskäytön ulkopuolelle ilman metsänomistajan aktiivista suojelupäätöstä. On tärkeää, että tehdään päätöksiä, jotka kannustavat metsäluonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen vapaaehtoisuuden pohjalta. Puuta jalostava teollisuus on sitoutunut vahvistamaan monimuotoisuutta johdonmukaisin ja aktiivisin toimin, jotka perustuvat vapaaehtoisuuteen.
On perusteltua, että lahopuun määräksi asetettu kynnysarvoksi on asetettu tieteellisen taustaraportin mukaiset korkeimmat raja-arvot. Tätä tukee tutkimustieto, jonka mukaan lahopuun määrä luonnontilaisissa metsissä voisi Etelä-Suomessa olla 60-120 m3/ha (Lähde Siitonen 1998, 2000). Korkeita raja-arvoja tukevat myös skenaariotarkastelut, joiden mukaan talousmetsissä tehtävien, lahopuun lisäämiseen tähtäävien toimien myötä lahopuumäärät tulevat kasvamaan kohti 10-20 m3/ha seuraavaan 30 vuoden aikana.
Vanhojen ja luonnontilaisten metsien kartoitus on tehtävä maastossa viipymättä julkisen sektorin toimesta ja niistä on tuotettava kartta-aineisto julkisen tahon ja puuta hankkivien tahojen käyttöön. Kriteerien lisäksi tulee laatia tulkintaohje sekä ohje lahopuun ja iän määrittämiseksi. Tulkintaohjeessa olisi hyvä määritellä myös läpimittaraja järeälle kuolleelle puulle. Lahopuun määrän mittaamisessa tulee soveltaa yhteistyössä julkisella rahoituksella laadittuja menetelmiä, kuten lahohiili-hankkeessa laadittua lahopuun mittaamisen ohjetta. Epäselviä tulkintatilanteita varten tulisi määrätä viranomainen, joka metsänomistajan tai toimijan pyynnöstä ratkaisee kohteen kriteerin mukaisuuden.
Kriteerit koskevat tosiasiallisesti kaikkia omistajaryhmiä ja johtavat siten myös yksityismaiden asettamiseen mahdollisen talouskäytön ulkopuolelle. Metsäkatoasetuksen toimeenpano asettaa luonnontilaiset metsät puunhankinnan ulkopuolelle. Puun hankkiminen kriteerien mukaisista vanhoista metsistä tulee todennäköisesti olemaan rajoitusten piirissä myös uusiutuvan energian direktiivin toimeenpanon ja useiden toimijoiden omien ohjeistusten mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että metsänomistaja ei voi käytännössä myytä puuta kriteerit täyttävistä metsistä. Kriteerien mukaisten kohteiden suojeluun onkin varattava riittävä rahoitus ja suojelu tulee toteuttaa viipymättä. Metsänomistajille tulee jatkossakin tarjota mahdollisuus suojella metsiään vapaaehtoisuuteen perustuen turvaten METSO-ohjelman resurssit.
Esityksen tueksi tulisi laatia vaikutusarviointi, jossa on huomioitu paremmin esimerkiksi se, kuinka esitys koskettaa eri omistajaryhmiä.
Helsingissä 7.8.2024
Anniina Kostilainen
Metsä- ja ympäristöpäällikkö
Sahateollisuus ry